Lähikaupan ihana nainen

Viime vuoden puolella kävin lähikaupassa ostoksilla ja kassalla oli tuttu myyjätär töissä, jonka kanssa välillä jään suustani kiinni. Ostoksia tiskille latoessani sanoin että katsotaan nyt riittääkö rahani ja mainitsin vielä summan mitä tilillä oli. 10 senttiä jäi puuttumaan! Normaalisti olisin jostakin tuotteesta joutunut luopumaan tai hakemaan kotoa puuttuvat kolikot mutta myyjätär ottikin tippikiposta puuttuvat sentit. Kotimatkalla päätin että etsin sentit kotoa ja vien lainarahat heti kauppaan takaisin. Sain vielä sellaisen kuningasidean että teen kortinkin mukaan.

Pormestarin lupalapulla on oma tarinansa vuosien takaa mutta tässä tilanteessa vitsi on siinä että jokin aika sitten aina kun annoin pullokuitin kassalla mainitsin että "Tässä on vielä pormestarin lupalappu." Henkilökunta kuuli tuota ehkä ihan liikaa, nyttemmin olen älynnyt lopettaa tuon fraasin kuluttamisen.

Kortin sisälle piirsin sellaisen kissan minkänäköinen olisin jos olisin kissa.

2012

Ja jotta kortissa olisi järkeä ja se muistuttaisi kyseisestä kauppatilanteesta, 

piirsin viisisenttiset oikeiden rahojen alle. 

Kauppa sai 10 senttiä takaisin ja myyjätär kortin muistoksi.

Luovimman ainoa lanka

Suunnattomasti suivaannuin vuodatuksen uuteen päivitykseen 

joten hylkäsin vanhan rakkaan blogini, 

joka rinnallani on elänyt vuodesta 2008 eteenpäin. 

Edes vuodatuksen karmaiseva moka 

joka sai käyttäjien päivitykset katoamaan kolmen vuoden ajalta 

ei minua pois ajanut. 

Silti tuollainen pieni ulkoasun muutos sai niskakarvani niin pystyyn 

että pakoon oli päästävä ja pian.

ULKONA ON VAIN MAAILMA 

on kulkenut mukanani eräänlaisena mantrana jo yli kymmenen vuoden ajan 

ja sitä olen totisen tietoisesti ujuttanut jokaiseen blogiini sekä sivustooni.

Siksipä olinkin kovin suruissani kun en saanut tämän blogin osoitteeksi ulkonaonvainmaailma.blogspot.fi sillä tuo perhana olikin jo käytössä. 

Eikä edes aktiivisessa!

Maailma onkin luovana on anagrammi 

minun lauseestani ja oikeastaan olen siihen melko tyytyväinen.

Tässä blogissa aion jatkaa täysin samalla linjalla kuin edellisessäkin. 

Postaan jonkin ylimaallisen mahtavan taideteokseni silloin kun huvittaa, 

eli todella harvakseltaan, 

ja pääasiallisesti kyttään muita blogaajia.

TERVETULOA

hiljaiseloon!